"Tervetuloa mun maailmaan
Ja niin sä astuit silmukkaan
Tervetuloa nyt juhlitaan
Ja niin sä putosit kuoppaan"
Apulanta - Tervetuloa

Niin, 4 yötä nyt takana täällä uudessa työssäoppimispaikassa Kalajoella. Koirat ovat ottaneet hyvin vastaan uuden paikan, hieman kuitenkin oli alkuun pientä stressinpoikasta näkyvissä ensimmäisinä päivinä, varsinkin Enyan kohdalla. No onhan tämä nyt ihan erilainen ympäristö kun koirahoitolan yhteydessä asustetaan ja hoitokoirat haukkuu seinän takana. Olen kuitenkin ylpeä varsinkin Enyasta, sillä se on jo näin lyhyessä ajassa hyvin siedättynyt näihin kaikkiin ääniin eikä pöhise ja ilmoittele niistä kun ovat niin arkipäivää. Itseasiassa on paljon hiljaisempi kuin Kannuksessa. :) Aatoksesta en edes huolehtinut sillä poika on tässä kolmen vuoden aikana kun ollaan Kannuksessa asuttu osoittanut et siihen voi luottaa. Se ei stressaa oikeasti paljon mistään ja sopeutuu missä vain itse oon ja meidän tavarat. Mun luotto poika <3. Saan myös hienosti jatkettua Enyan sisäsiisteys treenejä täällä kun kämppä on työssäoppimispaikan yhteydessä ja pystyn käydä pissattaas tytön pikaisesti muutaman tunnin välein työpäivän aikana. Koirat on myös jo vallan lahjakkaasti tottunut siihen ettei aina kannata nostaa kierroksia kaakkoon, mikäli näyn oven raossa. Sillä saatan useamman kerran päivässä käydä hakemasta huoneesta jotain tai sitten vain pikaisesti vilkaisen miten koirilla menee. Ja hyvinhän niillä. :) Kämppä nyt ei ole mikään suuri, mutta ei me paljo tilaa tarvitakkaan, varsinkin kun Enya nyt näyttää päättäneen jäädä kirpuksi. Tuntuu ettei se kasva ollenkaan! Pystyn koiria myöskin pitämään välillä päivisin pihalla tarhassa riippuen vähän koiratilanteesta mikä on vallan mainiota.

Ollaan myöskin hieman treenattu, ei paljoa kun ollaan tutustuttu paikkaan mutta vähän kuitenkin! Enyan maahanmeno alkaa käsiavun kanssa alla olla jo aika varma, mikäli siis neiti jaksaa keskittyä, nyt onkin tarkoitus ruveta liittään siihen käskysanaa ja pienentämään omaa käsi/kroppa-eleitä. Tekniikka tuolla on mieleinen eli läsähtää maahan niinkuin tahdon, ja on muutenkin todella näppärä. Istumista ei olla tehty paljoakaan mutta mikäs kiire tässä on. Seisomista ollaan harjoiteltu myöskin jonkin verran, ettei sisko ammu meitä. Lähinnä siis näyttelyjuttuja mutta samalla kuitenkin ihan toko-puolellekkin alkeita. Ihan näpsäkkä ja jää luonnostaan aika hyvään luonnolliseen asentoon. Luoksetulo on aika varma ellei ole kohtuuttomasti häiriötä, yleensä kuitenkin on hyvin kuulolla ja tulee hyvin luokse. :) Lenkeillä ollaan tehty vähän perusasento harjoitteita, takapään käyttöä ja lyhyitä pätkiä imuttamista. Aika näppärästi hakeutuu jo välillä tuohon sivulle vaikka toki paljon vielä kiinni tuossa omassa kädessä. Lisäksi ollaan toki leikitty ahkeraan ja tässä voin kehua Enyaa kuinka hyvin se välillä tulee tarjoamaan leluja! Hieno likka siis! Välillä tulee olo, että voi vitsit kuinka vähän toi osaa ja pitäishän se jo osata vaikka mitä, onhan se jo 4½ kuukautta! Yllättävän hyvin oon kuitenkin saanut tyynnytettyä itseäni ja pyrin olemaan kiirehtimättä. Me ollaan valmiita sitten kun ollaan, eikä edes tähdätä et oltais valmiita kun kisaikä aukeaa.

Ja sitten taas Aatos.. ups. Toinen on saanut ihan rehellisesti olla eläkkeellä. Tarkoitus olisi kyllä toki jatkaa Aatoksenkin treenaamista eikä toisen ole tarkoitus jäädä Enyan varjoon. Noudon treenaamista voisi jatkaa kun se alkaa olla jo niin hyvällä mallilla, Aatoksen fiilis alkaa olla siinä tosi kiva. Ei paisko enää paljoakaan tassuillaan kapulaa (hyvä minä!). Luovutus pitää vielä hioa ja sitten voin sanoa, et meillä on valmis liike! No okei myönnetään välillä meinaa taas esiintyä omaa vamma-kouluttamista, että painostan tuota liikaa. Tyhmää, mutta onneksi nykyään tunnistan paremmin tämän kun alan vamma-kouluttamaan niin kykenen lopettamaan ajoissa ennenkuin pilaan lisää koiraa. :) Ei muuten päästy enää näyttämään mitään yksittäisiä liikkeitä tasona mikä kyllä hieman harmittaa mutta ei voi mitään. :)

Onnea kaikille uusille ylioppilaille ja ammattilaisille, me seurataan vuoden päästä perässä!