Viikonloppuna pakkaslukemat olivat sen verran korkeat, että emme lähteneet tarpomaan hallille. Tehtiin lähinnä kotona pieniä toko-juttuja; Aatoksen kanssa noudon palautusta, missä palaset alkavat pikku hiljaa loksahdella paikoilleen sekä Enyan kanssa perusasentoa. Enyan kanssa itse pitäisi alkaa karsimaan hirveitä apuja pois ja oikeasti alkaa ottamaan edistysaskeleita, eikä ainoastaan junnata paikoillaan (muista!). Alla muutama hätäisesti otettu kuva todisteena :) Tänään onkin pakkanen lauhtunut sen verran, että päästään kunnon lenkille ja hallilla taidetaan myöskin pikaisesti treenaamassa. :)

Olen myös totaalisesti unohtanut täällä kertoa, että pääsin näkemään Ässän tammikuun 27. päivä kun Ninni tuli tänne Kannukseen käymään. Oli vallan mainiota nähdä pikku mustiainen, joka oli vuoden aikana kehittynyt aivan valtavasti, ero oli huomattava. Kun Ansan kanssa pystyin sanomaan, että Ansa tunnisti minut niin Ässän kanssa en ollut asiasta varma, ainakaan neiti ei pätkääkään kuunnellut mitä sanoin. :D Tietenkin Ässä noutajamaiseen tapaan tervehti ilakoiden, mutta siihen se sitten jäikin. Tehtiin Dogness-hallilla Ässälle yhteen huoneeseen pari kätköä kun pyysin voisinko päästä näkemään millä mallilla etsinnät nykyään on. Vuosi takaperin kun siinä osa-alueessa oli paljon petrattavaa.. Ässän työskentelyä katsellessa tuli hirveän haikea olo, vaikka näki koiran tekevän rakastamaansa työtä. Kätköt löytyi ilman vaikeuksia ja hienosti neiti ne merkkasikin. Alla pari kuvaa melkein pari vuotiaasta Ässästä! <3