Niin, on aika taas palata siihen kuuluisaan vuoden viimeisimpään päivitykseen, mihin tiivistetään kaikki vuoden aikaiset tapahtumat, ruoditaan menneen vuoden tavoitteita ja listataan mietteitä ja tavoitteita seuraavalle vuodelle. Tarkoituksenani oli myös listata tähän, kiitos vuodatuksen ihanien tilasto-ominaisuuksien, kuluneelta vuodelta hieman käyntimääriä, millä sanoilla blogiin on päädytty ja kenen kautta olen saanut eniten vieraita. Valitettavasti ja onnekseni tätä päivitystä tehdessäni olen Jalasjärvellä eikä oma tietokone ole mukana ja tämä kone ei niitä tilastoja suostu näyttämään, joten mahdollinen tilastotietous saa odottaa ensi vuoteen. ;)

Mörkö, Rosdiwa's What a Catch

Vuotta voisi kuvailla yhdellä sanalla, tapahtumarikas. Tähän vuoteen on mahtunut paljon kaikenlaista, pääasiassa positiivisia asioita mistä olen iloinen. Heti tammikuun alussa Ansa lähti uudelle ohjaajalle ja me jäätiin Aatoksen kanssa kulkemaan kahdestaan. Ilmoitin kiinnostuksestani uuteen projektikoiraan ja tämä hanke lähti etenemään. Itse muutin koulun alueelta kylälle ja saatiin Aatoksen kanssa uusia kämppiksiä.  Luokkani kanssa reissattiin toukokuussa ympäri Suomen katsastamassa virkakoirapaikat ja viikon kuluttua tästä, laumaan tuli uusi vahvuus jota Ässäksikin voi kutsua. Kesä vietettiin työssäoppimisia tehden ja pääsin maistamaan pääkaupungin tuulia seitsemän viikon ajan kera koirien. Kesä oli rankka kuumuutensa vuoksi, ja vieläkin soimaan itseäni kun en tajunnut Aatosta ajella kaljuksi.. Aatos siis kärsi sydänvikansa kanssa ja Ässänkin kanssa päästiin käymään ensiavussa. Kaiken kaikkiaan kesä oli kiva, Helsinki ei ehkä vakuuttanut mutta kyllä sieltä silti monen monta kokemusta tuli matkaan. Syksyllä Aatos alkoi olla väsyneempi ja oli aika lähteä käymään eläinlääkärin paikkeilla. Sydän oli kärsinyt helteistä, mutta nyt kiitos oikeanlaisen lääkityksen, spanieli jaksaa tarpoa eteenpäin hieman reippaampana. Ässä on syksyn aikana kasvanut ihan mielettömästi ja toki sen kanssa oli pakko kriiseillä, mutta nyt menee hyvin ja pian joudunkin luopumaan pikkuisestani mikä on aika hurjaa kun ajattelee kuinka vähän aikaa Ässä on ollut. Tiedän kuitenkin että Ässälle on löydetty hyvä ohjaaja ja toivonkin että heidän yhteistyönsä alkaa toimimaan yhtä hyvin kuin Ansalla ja Janilla. :) Vuoden lopusta voisin mainita tässä vielä pikaisesti edustustehtävistä missä oltiin luokan+ Ässän kanssa, mukavaa oli ja ensi vuonnakin olisi tarkoitus lähteä turisteilemaan Voittaja-näyttelyihin.

Joulu meni ja pakko sanoa, että paketteja jaettaessa mietin kuinka paljon kiltempia mun piskini ovat olleet kuin minä sillä vähän väliä luettiin Aatoksen ja Ässän nimiä, paljon harvemmin kuin minun! :D Joulua vietettiinkin koko perheen kesken ja kun koko sisarusparvi on paikalla niin talossa vipelsi aika monta koiraa, vain 44 tassua, eli kyllä 11 koiraa. Eli Aatos, Ässä, Roosa, Sissi, Diwa, Ronja, Lilja, Miina, Memmu, Mörkö ja Donna, menoa ja meininkiä lisäsi varsinkin se että Lilja & Mörkö on vain 13 viikkoisia riiviöitä. ;) Ässä sai aivan ihanan pehmolelusorsan, joka vaakkuu kuin oikea sorsa, Ässä on tähän täysin ihastunut ja pitääkin laittaa tänne kuva kuinka ylpeä pieni noutaja voi sorsastaan olla. Itseasiassa sorsa on ollut niin rakastettu, että se pitäisi laittaa jo korjaukseen kun toinen räpylä meinaa lähteä irti ja täytteet pursuta pihalle. Sillä pitäähän jokaisella itseään kunnioittavalla noutajalla olla oma sorsa! Aatos sai monta pehmeää pakettia ja saatiinkin lämpimiä takkeja, jotka toivottavasti estävät pahimmat lonkkien kolotukset. Lisäksi saatiin tietenkin paljon herkkuja ja pari ihanaa hiirtä. :D

Mutta ne ihanat tavoitteet/toiveet ja niiden ruotiminen. Viime vuonna tähän aikaan kirjasin tällaisia ajatuksia aiheesta vuosi 2010.

Tavoitteet Aatoksen kanssa:

• opitaan toimimaan yhdessä
  -opittiin toimimaan yllättävänkin hyvin ja nykyään rakastan Aatoksen kanssa treenaamista
• löydetään treenaamiseen mukavuus ja hauskuus yhdessä
  - ymmärsin vasta nyt katsoa oikeasti peiliin ja treenaaminen on oikeasti nykyään mukavaa, kunhan unohdan jättää Aatoksen kohdalla perfektionistin kotiin :D
• mejäilyn jatkaminen ja siinä toivottavasti kisaaminen ensi syksynä jos vain mahdollista
  - muutama jälki käytiin tekemässä, tässä saa omistajalle antaa piiskaa laiskuudesta
• näytelmissä käynti harvakseltaan, jospa se serti sieltä putkahtaisi
  -Vaasa kv 2010 päätettiin jättää viimeiseksi näytelmäksi sillä vaikka Aatos tykkää esiintyä niin mitä mieltä on kuljettaa sairasta koiraa näyttelyissä? Viimeinen virallinen kehäkokemus jäi ihanaksi muistoksi luokkavoiton ja vara-sertin kera
• tokon treenailu mutta ei perfektionisti meiningillä
  - perfektionismi on heitetty kaapin perukoille mutta aina välillä se nostaa päätään enkä luultavasti koskaan saa taltutettua sitä kokonaan, miksi pitäisikään, mutta enää se ei vaikuta treeneihin niin vakavasti.

+ toivon tietenkin että Aatos pysyy mahdollisimman terveenä. :) ♥
   - valitettavasti ei oltu terveitä, lonkat vaivasivat muutaman kerran ja sydänlääkitys piti aloittaa.

Itselleni listasin seuraavia asioita:

• opettelen toimimaan tuon spanielini kanssa
  - opettelin ja kehityin
• käyn mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman paljon erilaisilla luennoilla kouluttamassa itseäni
  - aivan liian vähän tuli käytyä
• pyrin kehittymään paremmaksi
  - ehkä kehityinkin?
• nautin yhteisistä hetkistäni tuon koiran kanssa ♥
  - nautittiin ♥
• ja pyrin siihen terveellisempään elämään eli karkkilakko täältä tullaan :D
  - :DD
• pyrin myös päivittelemään blogia ensi vuonna yhtä ahkerasti kuin tänäkin vuonna mutta voitte varautua notkahdukseen sillä yhden koiran kuulumisia ei vain tule päiviteltyä yhtä useasti kuin kahden kun ei ole niin paljon kirjotettavaa.
  -aika paljon tuli päiviteltyä, vain sellaiset 56 kertaa jos en laskuissa seonnut, eli tämä tuli varmaankin toteutettua? :DDD

 

Ja mitäpä vuosi 2011 tulee pitämään sisällään niin se  on salaisuus. Aatoksen kanssa puuhastellaan kaikkea mikä meistä tuntuu hyvältä eikä välitetä muiden ajatuksista tuon taivaallista. Tärkeintä on että Aatoksella on mukavaa ja koska Aatoksella on elinikäinen lääkitys saan jättää kaikista lajeista kisahaaveet umpinaiseen laatikkoon. Tarkoituksena on käyttää Aatos sydänultrassa ja muutenkin vuosittaisessa sydänkontrollissa. Toivotaan että Aatos saisi elää mahdollisimman iloista ja kivutonta elämää. Ässän lähdön jälkeen elellään luultavasti aika pitkään kaksistaan ja keskitytään tällöin vain toisiimme. Treenaillaan niin paljon kuin jaksetaan ja yritetään pitää sairaseläkeläisen mieli ja kroppa virkeänä. Muutaman toiveen voisin silti esittää seuraavalle vuodelle: 1. Aatos pysyy terveenä 2. Suoriudun kunnialla ensimmäisistä kirjoituksista ja keksin päättötyön aiheen 3. pentu? Okei lisättäköön yksi lisäkohta koskemaan Ässää ja Ansaa, toivon neitien löytävän paljon huumeita ja paljastavan paljon rikollisia! Nähdään seuraavaksi vuonna 2011 !!