Tänään on tullut tehtyä vaikka mitä vaikka kello on vasta vähän päälle kahdeksan, herätys kun tuli vähän päälle viisi kun eräs henkilö tuli koputtelemaan oveen ja herättämään. No enhän mä sitten enää unta saanut, yritys oli hyvä joten päätin siinä puol kuuden maissa etten edes yritä nukkua vaan lähin eka lenkille Ansan kanssa. Kierrettiin semmonen reilun puolen tunnin lenkki, mutta koira kyllä vähän siinä läkähty koska melkein koko lenkki mentiin laukkaamalla ja isoja kaarroksia tehden. Kävipä Ansa uimassakin tuossa Koivukartanon takana :D

No sitten kello oli jo vähän päälle kuusi ja aloin laittamaan kamppeita kasaan verijälkeä varten. Lähdettiin siis Aatoksen kanssa kohti metsää puoli seitsemän maissa, samalla kun tungin Ansan loikoilemaan tarhaan välttääkseni mahdollisen tuhoamisen. No matka metsään meni niin, että Aatos istui pyöränkorissa ja saatiinpa osaksemme huvittuneita katseita. :D En tosin ymmärrä mitä ihmeellistä siinä on, että koira matkustaa pyöränkorissa. Ollaan sitä harrastettu kotona, mutta täällä Kannuksessa sain asennettua korin vasta eilen pyörään, joten täällä emme sitä ole pystyneet harrastamaan. Harmi sinänsä, koska sillä lailla pääsee niin paljon nopeammin metsään ku kyllähän monet kuskaa autolla koiransa metsään. Miksei sitten pyörälläkin?

Noh, tungin sitten Aatoksen puuhun kiinni ja lähdin tekemään sitä verijälkeä. Kaippa siitä jäljestä ihan ok tuli ja otin sitten koiran matkaan ja lähdettiin jäljestämään. Periaatteessa jälki meni päin persettä, mutta koira nautti ja se on tärkeintä. Aatos käytti suurimmaksi osaksi ilmavainua, joten kuten arvata saattaa ei jäljellä kyllä todellakaan kunnolla pysytty. Risteiltiin sinne tänne, mutta loppu löytyi kumminkin :) Selvästi koirasta näki että sillä oli kivaa, joten se oli ihan jees palkinto vaikkei jäljen suorituksessa ollutkaan paljon kehumista.

Tokon osalta oon ollut, myönnettäköön ihan liian laiska. Aatoksen kanssa ei olla edistytty yhtään ja Ansan kanssa sitten on tullut sitäkin enemmän takapakkia. Seuraaminen noutajalla on tällä hetkellä niin järkyttävää. En edes tajua kuinka se on noin pahaan kuntoon ehtinyt päästä :O Se oli NIIIN hyvällä alulla mutta ei. Nyt edistetään, poikitetaan ja tehdään kaikkea muuta kuin nättiä seuraamista. En mä edes oo ruvennu vaatimaan siltä pitempiä seuraamisia ja vaatimustasoa en oo muutenkaan nostanut, koska se oli mun mielestä hyvällä mallilla, mutta noh... eipä oo ainakaan enää.

Mukavaa kun kahen viikon kuluttua Tullin pentupäivät ja pitäis näyttää, että kyllä tuo penska jotain osaa niin kaikki alkaa mennä huonompaan suuntaan. No jospa se toivottavasti tästä. Aatoskin pitää saada vietyä pian koirahierojalle kun raukka on taas niin jumissa, että säälittää toinen. Mä yritän venytellä ja hieroa sitä mutta en mä vaan osaa niin hyvin, että se oikeasti aukeaisi. Vois tänään kyllä yrittää hieroa sitä, vaikka toki olisi sata muutakin asiaa tehtävänä.