Syysloma pärähti käyntiin viime perjantaina jolloin palailtiin koirien kanssa Jalasjärvelle, eli nyt sitten vietetään koko viikko täällä Etelä-Pohjanmaalla. Lomalla on tarkoitus enemmän tai vähemmän löhöillä, lenkkeillä ja kuvailla. Treenatakkin olisi tarkoitus. Noista neljästä aiheesta ollaan jo totetutettu kolmea, mutta kuvailu on vielä jäänyt. Jospa sitä vaikka tänään innostuisi. :) Pihalla on niin kivasti lehtiä, että saisi lisää ihania syksyisiä kuvia :) Ja muutenkin pyrin nyt ottamaan Ansasta mahd. paljon kuvia ennenkuin se lähtee, jotta on sitten jotain mistä muistella :) On aika hassua kun täällä on paikoitellen puut vielä ihan vihreitä, koivujakin jotka ei oo tiputtanut lehtiä vielä ollenkaan ja sen vieressä voi olla sitten melkein ruskea puu. :) Pitää ottaa lenkillekkin kamera mukaan niin vois maisemiakin kuvailla, aina ärsyttää kun olis joku hieno maisema ja sitten ei tietenkään ole kameraa mukana.. Tosin hienon maiseman vangitsemiseen mulla ei ainakaan vielä taidot riitä.

Syysloman jälkeen palataankin Ansan kanssa kahdestaan Kannukseen kun lomasta viikon kuluttua on Seinäjoen näyttely niin ajattelin jättää siksi viikoksi Aatoksen kotiin. :) Sitten kun on näyttely viikonloppu niin Ansa menee kentsulle hoitoon ensimmäistä kertaa elämässään niin, että on siellä yön ylittekki. Saapa nähä mitä siitäkin tulee :D Onneksi kennelvuorossa on silloin tuttuja ihmisiä, joten ei tarvitse miettiä pärjääkö ne varmasti tuon ipanan kanssa. Ansahan onkin niin vaikea hoidokki :D Tosin se kyllä sikailee aika lailla vieraille ihmisille ja tutuillekkin, joten siinä voi olla pitelemistä. Vieläkin on mielessä nämä alkukesän ruuan metsästämiset hellalta kun Ansan mielestä hän sai tehdä mitä vain haluaa.. Miten niin mun vanhemmat ei osaa välillä sanoa sille ei.. Sitten saikin hetken aikaa itsekin palautella tuota maan pinnalle, ettei sikailla. Periaatteessa kumminkin hyvä, että sikailee välillä eikä oo liian herkkä.

Mutta voisin muutaman sanasen sanoa noiden kolmen treeneistä, Ansan ja Aatoksen lisäksi treenailin siis porukoitten silkki-naperoa, Donnaa. Aloitettiin Ansan kanssa ja koska pelissä oli aamuruoka turvotettuna niin motivaatio oli taattu. :) Teki todella hyvällä asenteella, teknisesti tekeminen ei ollut kovinkaan nättiä katseltavaa, paikoitellen kyllä mutta suurimmaksi osaksi hirveää. :D Mutta eipä sillä niin suurta väliä ole kun ei tuo tarvitse muutakuin virkamiestottiksen ja se on kyllä ollut hallussa jo kauan aikaa. Itsellä vain kädet syyhyää, että pääsisi sen kanssa tekemään tokoa pitemmällekki. Otettiin molemmat jäävät avoimen luokan tapaan, ei ongelmaa. Tällä kertaa meni ilman ongelmia maahan vaikka oli jäinen maa! Pihalla oli siis pari astetta pakkasta. Tuo seisominen alkaa olla hyvä, maahanmeno on se murheenkryyni, joka tuli esille sen jälkeen kun alettiin treenailla seisomista. Voisi ruveta taas vahvistelemaan sitä maahanmenoa varmemmaksi, koska se on varmaankin parempi töissä kun siitä se ei ainakaan liiku senttiäkään mihinkään suuntaan. Muutenkin treeniä enemmän siihen että liikkeet tehdään eikä sillä ole väliä missä kulmassa koira on käskyä annettaessa tai millainen etäisyys on. Tätä silmällä pitäen tehtiin sellaisia pysäytyksiä, että laitoin Ansan kiertämään eri etäisyyksiltä lipputankoa ja tullessa takaisinpäin niin pysäyttelin siinä -> ei ongelmaa mikäli käskin maahan, seisomaan käskettäessä meni maahan, mutta väliäkö sillä pysähtyi kumminkin napakasti.

Sitten siinä hulluteltiin ja pyysin Ansaa tekemään temppuja, toi on vain niin fiksu! Mä en edes oo opettanut sitä menemään "kurreksi" ja tämä osaa sen. Tosin se tarjoilee myös kaikkea muuta, mutta en tajua kuinka se on oppinut antamaan tassua tai tuon kurre jutun, koska ei me olla niitä mitenkään erikseen opeteltu. Lisäksi Ansa on aika huvittava näky kun se alkaa tarjoilemaan asioita kun se samalla viskoo päätään -> juontaa juurensa siihen kun opetin menemään sen kyljelleen -> silloin opettelu alkoi pään viskomisesta ja nyt Ansa viskoo aina aluksi päätään kun tarjoilee jotain uutta juttua. Hassu :) Muutenkin kaikkea muuta pelleiltiin ja lopuksi otettiin seuraamiset, jäävät ja luoksetulo loppupalkalla eli jäljelle jäänyt ruoka ruokakupissa portailla. Meinasi pari kertaa varastaa, mutta kun muistuttelin ettei se käy niin ei enää rynninyt sinne, possu mikä possu. :D

Sitten otettiin Aatoksen kanssa myös hieman tokoa, vähän heikommalla menestyksellä. Otettiin siis perusasentoja ja seuraamista lyhyissä pätkissä ja palkkasin aika tiheään. Kyllähän se koira teki, ja seuraaminen oli oikeasti jopa paikoitellen todella hyvää, mutta ei tuota koiraa kiinnostanut oikeasti pätkääkään. Pelleiltiin siinä sitten lelujen  kanssa ja otin Aatoksen kanssa vähän kanssa lipputangon kiertämisiä ja voi vitsi toi koira sytty! Tekemisessä oli ihan erilainen meininki ja koirasta huomas et sillä on hauskaa :) Rupes komentamaankin mua, peekule ;D Yritin sitten saada maahanmenoon nopeutta lelun kanssa mutta ei kun ei toimi. Vinkkejä? Tulee käskyn jälkeen matkassa mukana ihan älyttömästi, itse toteutus on hidas vaikka kuinka yrittäisin olla painostamatta sitä itse vahingossa ja lelulla hetsaisisin.. Hmm.. Ehkä mun pitää alkaa vain opettamaan se maahanmeno naksun kanssa ihan alkutekijöistä ellei kenelläkään tule mitään vinkkejä mieleen.

Sitten Donna :) Oon tässä mietiskellyt, että tekisin Donnasta itselleni agilitykoiran, joten ollaan aloiteltu ihan kontaktin luomisesta toisiimme. Otettiin siis hieman kontakti harkkoja ja Donnasta huomas, etten mä kiinnostanut sitä yhtään sillä äiti haravoi kauempana pihalla. Saatiin kuitenkin onnistuneita toistoja ja otettiin ihan pikkasen tokoa, eli myöskin sivulle tuloja ja seuraamista. Intoa tuolta ei ainakaan puutu, mutta ei se oikein osaa vielä tarjota mitään. Pitääkin alkaa naksuttelemaan sille. Sivulle tulo on ihan jees ajatellen kuinka vähän äiti on sitä Donnan kanssa ottanut. Toko-seuraamista ei tuon kanssa olla otettu oikeastaan ikinä ja aloiteltiinkin sitä pohjustamaan askel-palkka-askel-palkka.. metodilla eli imuutin sitä makupalojen avulla ja jokaisen askeleen jälkeen palkka. Alkoi aika hyvin näinkin lyhyessä ajassa hahmottamaan, että kannattaa pysyä siinä vierellä :) Kyllä mä siitä vielä hyvän toko- ja agilitykoiran itselleni saan. :) Nyt vain saada koira ymmärtämään, että on kannattavaa tehdä mun kanssa töitä ja muutenkin saada kontakti paremmaksi niin eiköhän se tästä. Mielenkiintoinen kokeilu, meinaan tuo on niin äitin perään kun on sen koirakin, että on aikamoinen työ saada se tekeämään mun kanssa täysillä, mutta katsotaan miten käy.

 

Tähän vielä pari kuvaa © Heli L.  Ansa 7.10.2009