Enya ja uusi kämppiksemme tervueren vauva Tietenkin Peppone eli Varma 7½ vkoa

Kuten olen täälläkin selostanut Enyan syömisestä niin en oikein tiedä mitä ajatella. Enyahan on täällä Kannuksessa syönyt todella huonosti nappulaa maksimissaan päivässä 1½ dl ja mua on ahdistanut kun toinen on niin laiha eikä meinaa syödä. No Enyahan oli neljä päivää Niinalla hoidossa ja neiti oli siellä vetänyt nappulaa naamaan lähemmäs 3dl, ja vielä yrittänyt muiden kupeilta mennä varastamaan lisää ruokaa. Lisäksi myöskin ruokia laitettaessa haukkunut ja komentanut että saisi ruuan nopeampaa, eli kaikkea mitä se ei täällä Kannuksessa tee. En ymmärrä kuinka tuon pikku-neidin syömiskäyttäytyminen voi siellä olla täysin erilaista. Toisaalta Niinan koirat ovat huomattavasti ahneempia ja kiihkoilevat enemmän ruuasta kuin Aatos, mutta voiko sillä olla noin suuri vaikutus? Ilmeisesti. Tänään aamullakin kun ruokin piskit niin annoin Enyalle reilun desin ruokaa, puolet siitä se söi innoissaan ja sen jälkeen lähti huitelemaan pitkin huonetta käyden välillä napsien yhden tai kaksi nappulaa lisää. Kun neitiä ei enää kiinnostanut syödä niin päädyin ottamaan kupin pois. En ymmärrä kuinka se on voinut syödä melkein 3 dl Niinan luona vaikka uskon sen siellä niin paljon syöneenkin, nyt kun vielä keksisin miten saisin sen täällä syömään noin mahtavasti? Kaikki lihahan tuolla menee ihan hotkien alas täällä Kannuksessa mutta nappula ei todellakaan. En kyllä tiedä kuinka saisin sitä paremmin nappulaa syömäänkään, joten ilmeisesti pitää tyytyä tähän järjestelyyn. Vinkkejä saa heittää jos jollain tulee mieleen!

Kiltti Enya <3

Alku viikosta Lilja oli tosiaan täällä meidän seurana ja neidin kanssa elämä menikin vallan mainiosti, mitään isompia ongelmia ei tullut vastaan vaikka ensimmäisinä päivinä Lilja olikin hieman hämmennyksissä kun Aatoksen kanssa joutui asustamaan. Lilja oli myöskin parina päivänä mukana koulussa ja hyvin neiti rauhoittui tunneilla nukkumaan vaikka välillä olisi halunnutkin hepuloida. Maanantaina tosiaan hieroin Aatoksen ja kyllä perusasennot alkoivat hieman paremmin sujumaan, nyt olisi tarkoitus poika hieroa uudestaan huomenna, että saan jumeja vielä paremmin auki. Lanteen kohta oli kyllä taas todella mukavasti jumissa, että en voi kuin sääliä tuota huono rakenteista koiraani.

Muuten elämään ei ole kuulunut mitään ihmeellistä - ollaan treenattu, lenkkeilty ja pelkästään oleskeltu. Seuraavalla viikolla on vielä taitaja-kisat sekä yksi koe, ja sitten voisi sanoa ammatillisten opintojen olevan purkissa. Okei muutamia koulutehtäviä vielä on tekemättä mm. oman koiran arviointi, johon on kyllä kaikki kuvat otettu jo valmiiksi, päättötyö ja työssäoppimisia. Ensi vuonna onkin sitten enää vain muutama hassu lukion kurssi ja kirjoitukset. Kyllä tuonne opistolle vain tulee ikävä, ja nyt jo on olo haikea. Erityisesti jään kyllä kaipaamaan jalostuksen ja genetiikan tunteja, koska ne oli jotain todella mahtavaa. Nyt vain pitää omatoimisesti jatkaa aiheen opiskelua ja kehittää itseään. Lisäksi jään todella paljon kaipaamaan käytännöntunteja ja ylipäätään kaikkia koira-aineita. Pakko se on kyllä todeta että paljon on tää koulu ja Kannus ylipäätään opettanut, oikea paikka tää on kyllä mulle ollut. :)