"Oon täs sun vieres, voit aina luottaa muhun. Matkataan yhdessä ja rakastetaan toisiamme, oon sun tukesi ja turvasi."

Huhtikuu alkoi ihan salakavalsti, nytkin ollaan jo menossa pitkällä tätäkin kuukautta. Jotenkin ei ole tehnyt mieli ollenkaan kirjoitella tänne, olen vain fiilistellyt kevään tuloa mahdollisimman paljon. Mitä nyt ollaan koeviikolta keretty. Hieman kyllä masensi pääsiäisloman jälkeen tulla tuolta etelämmästä tänne pohjoisempaan. Masennuksen aiheuttajana toimi täällä sijaitsevat lumikinokset, siinä missä Jalasjärvellä lähes kaikki pellot olivat sulaneita jo pääsiäisenaikaan niin tänne Kansasiin tultaessa pelloilla oli vielä kunnon lumikerrokset. Mutta kyllä se kevät ja KESÄ pikkuhiljaa alkaa oikeasti tulemaan. Jo se on syy isoon hymyyn. :) Pää on niin täynnä kaikkia suunnitelmia, etten innostukseltani pysty melkein nukkumaan. :D Hassuja ja hieman hullujakin ideoita on välillä, ja todellakin vain välillä, hauska pyöritellä päässä mutta silloin kun uni ei tule vielä 3.00 koeviikolla naamaan niin silloin ei olekkaan niin hauskaa. En edes muista koska olisin ollut näin innoissani. Vastaan tulevien ihmisten ei siis kannata ihmetellä jos satutte näkemään tämän pääpahan hymyilemässä typerästi ja hykertelemässä tai ylipäätään tekemässä jtn tyhmää. :D

Nyt alkaa tiet olemaan kuivumaan päin, edeltävällä viikolla kun koira oli lenkin jälkeen ihan kurainen ja voi sitä hiekan määrää täällä kämpillä, saatikaan kaiken muun p*skan mitä tuon turkki tuo mukanaan. Tässä vaiheessa vuotta taas miettii miksi, oi miksi sen koiran on opettanut sängyssä nukkumaan. :D Treenailtu ollaan erittäin ahkerasti, melkeinpä päivittäin. Treenattavana on ollut varmaan 80% seisominen, eli liikkeestä seisominen ja näyttelyposeeraaminen. Ja alkaahan varsinkin näyttelyposeeraus olla hanskassa ihan kivasti, saapa nähdä miten menee kehässä lauantaina. Ja taas sitä saa miettiä miksi pitää olla niin tyhmä, että opetan vasta tässä vaiheessa koiralleni kunnon näyttelyseisomisen/pöydällä olon kun kuitenkin tuon koiran olen näyttelykoiraksi hankkinut. Noh parempi se myöhään kuin ja ei milloinkaan. Tämä Vaasan näyttely siis on näillä näkymin Aatoksen näyttelyuran viimeinen koitos, turhapa sitä on sairasta koiraa kierrättää ja yrittää meriittejä hankkeja. Tyydytään vain pyörimään mätsäreissä viemässä palkinnot. ;)

Aatos pääsee huomenna hierottavaksi yhdelle koirahierojalle ja toivottavasti jumit saadaan avattua. Tuota koiraa olen taas yrittänyt itse hieroskella eikä varmaan ihan niin pahana ole kuin voisi olla, mutta liukkaat kelit tässä talvella/ alku keväästä on tietenkin vieneet veronsa ja on hirveän surullista kattoa koiraa joka on niin jumissa, että pitää kulkea selkä köyryssä.. Pääsiäisenä oikein sen huomasi kuinka pahana toi selkä on kun seisotin Aatosta pöydällä ja sitten ihmettelin siskolle, että miksi tää koira näyttää niin oudolta. Seisoin siis Aatoksen edessä etten nähnyt Aatsia nähnyt sivulta päin, sisko vaan totesi että sehän seisoo ihan selkä köyrys -> käsky koiralle seistä paikalle ja siirtyä katsomaan tuota surullista näkyä sivulta päin. :<  Muuten Aatosta odottaa tällä viikolla mitä luultavammin 2 kertaa pesu kun yksi kolmannen vuosikurssin opiskelija pesee Aatoksen trimmausportfolioon ja sitten perjantaina pitää toinen puunata lauantain kehää varten. :)

Sitten sunnuntaina Aatos jää kolmeksi viikoksi porukoille hoitoon, kun itsellä on muutto edessä ensi viikolla ja viikolla 18 (jolloin pääpaha täyttää btw 18!) on koulun reissuviikko, eli reissataan ympäri Suomen ja käydään tutustumassa eri virkakoirapaikkoihin. Ilmeisesti ainakin Poliisikoiralaitos, Opaskoirakoulu, Tullilaitos ja Raja tutuiksi ellen nyt ihan teille valehtele. Itse odotan kyllä innoissani reissua, mielenkiintoista saada tietää lisää virkakoirista. Tullillahan olen nyt käynyt ja Opaskoirakoululta käytiin pikaisesti Ansa ja Gamma silloin 1½ vuotta sitten hakemassa mutta kaikki uusi informaatio on tervetullutta! Ja oma muutto nyt ei ole mikään iso juttu, eli muutan täältä koulun alueelta kylälle. Eli nykyisestä kuuden hengen solukämpästä kaksioon, uusiksi kämppiksiksemme saamme Riikan, jolla on tiibetinspanieli Venla ja projektisakemanni Vauhti. :) Aatos tulee Venlan kanssa ihan hyvin juttuun ja Vauhtia nyt siedetään. :D Eipä Aatos ole Vauhdin muutakuin kerran nähnyt, mutta vaikuttaa ainakin siltä ettei mitään suurempia probleemeja pitäisi tulla koirien suhteen. :) Blogi siis luultavammin hiljenee taas muutamaksi viikoksi, tai kuka tietää ;) Perään vielä kuvia eiliseltä kun bailattiin footbagilla iltasella Aatoksen kanssa tuossa Koivukartanon parkkiksella. Ihanaa kun illallakin on vielä valoisaa! Kuvat siis otettu seitsemän aikaan illalla eikä niiden ottamiseen tarvinnut tehdä edes mitään ihmeempiä kikkailuja kameran kanssa. Kamera tosin pitäis viedä putsaukseen kun alkaa olla niin täynnä likaa ja koirankarvoja, oon iloisesti yllättynyt ettei nämä liat näy kuvissa sillä en voisi elää ilman kameraa, tai ainakin vaikeaa se olisi, ja täällä Kannuksessa ei mitään kameraliikettä ole. Pitää kesän alussa viedä kamera huoltoon kun ollaan kotona. Hirveä kamerakuumekkin meinaa olla pentukuumeen ohella. Eli jos jollain on ylimääräinen hyvä kamera tai hyviä objektiiveja niin voin ottaa ne tilaa viemästä ja sieltä pölyttymästä. ;) huoh  tätä opiskelijan kukkaroa, tietäisin heti millasen objektiivin haluasin ! mutta niin niihin kuviin..

kaunis on spanieli lelun takaisin tuonnissa... :D