Viime viikonloppuna vietettiin molemmat päivät kuunteluoppilaina tuolla Dogness-hallilla kun kennel 2007 järjestivät koulutusviikonlopun yritystoiminnan loppuprojektinaan. Lauantai kuluikin opiskelemalla agilityä Juha Oreniuksen johdolla, sinänsä turha koulutus minulle sillä pariin vuoteen ei varsinaisesti ole koiraa, jonka kanssa harrastaa agilityä. Monta vinkkiä tuli silti sisäistettyä ja koulutus itsestään oli kyllä antoisa. Sunnuntaista sainkin sitten konkreettisesti paljon enemmän vinkkejä kun päivä kului tokon saralta kuunnellen kun Jessica Svanljung koulutti koirakoita. :) Nyt vain innolla odotan, että pääsen toteuttamaan ja kokeilemaan niitä vinkkejä sillä moni vinkeistä vaikutti sellaisilta, jotka varmaan toimivat noiden kanssa. :)

Itseasiassa aloin työstämään noutoa Ansan kanssa vinkeillä, joita siellä kuulin. Eli pidin toisessa kädessä namia ja toisessa noutokapulaa ja annoin koiran itse miettiä mitä siltä haluan, ennen olen meinannut helpottaa sitä liikaa ja Ansa ei ole joutunut käyttämään tarpeeksi aivojaan. Tätä oli aika helppoa lähteä työstämään, koska Ansa kumminkin ottaa mielellään noutokapulan suuhun. Pyydin siis Ansaa istumaan tuohon eteeni ja odotin sitä vain ottamaan sen suuhun ja pidensin sitä aikaa pikku hiljaa, aika nopeaa itseasiassa. Sitten jos Ansa tiputti ennen kuin annoin luvan, eli kehuin sitä niin en sanonut mitään vaan otin kapulan vain lattialta ja pyysin Ansaa uudestaan pitämään sitä ja voila! Kohta Ansa pitikin sitä pitempiä aikoja ja sain sen tuomaan sen kapulan tuohon eteen luovutusasentoon. Tiedän ahnehdin liikaa, mutta ei Ansa vaikuttanut paineistuvan tuosta ja tarkoituksena on vielä jatkaa helpompia harjoituksia. Otettiin myös pitoharjoituksia siten että pyysin Ansaa sivulle ja pyysin siinä Ansaa pitämään kapulaa suussaan. Ei ongelmaa, se tapittaa mua niin kauan kapula suussaan kunnes kehun ja palkkaan. Tässä vaiheessa Ansa saa siis vielä tipauttaa kapulan heti suustaan kun sanon hyvä, kun naksauttaminen oli aika vaikeaa kun kädet loppu kesken. :) Ahnehdin vielä yhden "kokonaisen" noudon ja onneksi se onnistui loistavasti eli pyysin Ansan sivulle > kävin viemässä kapulan noin metrin päähän > pyysin Ansan hakemaan > houkuttelin tuomaan kapulan tuohon eteen ja se teki loistavan luovutuksen! Oon niin ylpeä tuosta, mun pätevä noutaja! ♥ Mitä ihmettä mä teen sitten kun se lähteen ja joudun hakkaamaan päätäni vain tuon spanielin kanssa eikä tule näin helppoja onnistumisia? :D Toi on kyllä niin loistava ja siitä riittäis potentiaalia vaikka kuinka pitkälle että! Muutenkin tuon oppimisvauhti ja oivaltamiskyky on jotain mitä mä en meinaa käsittää, muutama toisto ja se melkein osaa sen asian. No toivottavasti tuosta ominaisuudesta on hyötyä sitten tulevassa virkakoiran työssä. :)

Aatostakaan en ole unohtanut, sen kanssa varsinkin on pakko treenailla ihan siitäkin syystä ettei me mitään osata ja osataan käyttäytyä vain huonosti. :D Sekin tuli todistettua juuri eilen kun koirat oli mukana hallilla. Toi on kyllä niin äärimmäisen rasittava kun siltä ei meinaa löytyä enää ollenkaan käyttäytymistapoja kun vanhemmat on ihan pikkasen antanut sille periksi.. ja sitten en itsekkään ole ollut tarpeeksi tiukkana tarpeeksi ajoissa niin nyt se on tollanen rasittava :D Mutta eipä siinä pitäisi kova homma olla koulia siitä yhteiskuntakelpoista. Toivottavasti ainakaan se ei ole kovan työn takana.

Seuraamisestakin työstettiin uusien vinkkien avulla ja uuden tarmon avulla ja pientä edistystä tapahtui jo yhden treenin aikana. Kontakti pysyi paremmin ja paikkaakin vahvisteltiin. Huomasinpa kuitenkin, että mulla on rasittava vartaloapu siinä mukana, heilautan hartioita koiraa kohti kun pyydän Aatosta esim sivulle tai lähdetään seuraamaan. Liikkeestä seisomista aloitettiin ketjuttamalla eli nyt treenin alla on ensimmäiseksi, että Aatos osaa seistä rauhassa paikallaan kun liikun ja siitä on tarkoituksena lähteä jalostamaan sitä pitemmälle, sillä en jaksa järkätä sen maahanmenon kanssa sillä mä vain en keksi miten saisin sen nopeammaksi. Lelun kanssa se menee hyvin ja nopeasti maahan mutta se on vain ennakointia lähinnä ja se menee ennen käskyä jo maahan ja tuijottaa sitä lelua & mua ja yrittää komentaa mua heittämään sen lelun. Pitää laittaa toi liike kokonaan mietintämyssyyn..

Huomenna sitten jatkaa treenejä :) Spanielin kanssa olisi myöskin tarkoitus tehdä kapulan pito treenejä, jos sais sillä tokonoudon toimimaan vielä joskus. Vapaamuotoisen noudon se kuitenkin osaa..