Kun muutimme taas opiskelemaan opistolle niin meillä alkoi 2 viikon pituinen koiraterapia jakso. Tämä viikko on vielä koiraterapiaa ja sen jälkeen on terapioinnit käyty. Joulukuussa 2009 on aikoinaan ollut ensimmäinen tällainen koiraterapia jakso, ja ihan mielenkiintoistahan toi on. Aina on uutta opittavaa koirien käyttäytymisestä ja kyllä noilla tunneilla on itsellekkin tullut ihan uusia asioita. Aatoskin pääsi perjantaina hallille mukaan kun itse oppitunnit harjoiteltiin Tellington touchia, mikä oli mielenkiintoista ja tuntien loputtua otettiin toko treenit, jotka menivät ihan mielettömän hyvin. En voisi pikku spanieliin olla tyytyväisempi. Se keskittyi vaikka jokapuolella oli häiriötä kun muut luokkalaiset treenasivat omia koiriaan ja oli oikeasti kuulolla. Itsehän treenaan Aatoksen kanssa ihan liian vähän isommissa häiriöissä (osittain juontaa juurensa siihen että on ollut projektikoiria ja Aatos ei oo päässyt käytännöntunneille mukaan), jolloin yleensä treenit menee päin mäntyä kun on paljon yleisöä. Aloitin Aatoksen kanssa hihnassa seuraamisella (hihna lähinnä mun mielenrauhan vuoksi) ja alkuun palkkailin suht lyhyistä pätkistä, mutta sitten treenin edetessä otin jo aika pitkiäkin pätkiä ja purr <3 Aatos oli ihana. Seuraamisasento oli yllättävän korrekti, kontakti super hyvä ja siinä oli oikeaa tekemisen meininkiä. Ainoastaan pari kertaa jouduin huomauttamaan kun Aatos ei keskittynyt täysillä kun joku teki vieressä luoksetuloa mutta muuten. Voin sanoa, että välillä rakastan tuota koiraani todella paljon.

Otettiin myöskin jääviä ja kun kerrankin oli oikeasti tilaa niin seurautin aina suhteellisen pitkän pätkän ennen käskyä kun kämpillä treenatessa meinaa ennakoida turhan paljon kun on niin vähän tilaa käytössä. Liikkeestä seisominen aika hyvä, käskyn saatuaan ei hipsi yleensä enää paljoakaan. Liikkeestä maahanmeno murheenkryyninä, kun tulee käsky "maahan" niin silloin tehdään kyllä täydellinen liikkeestä seisominen. HUOH. Erottelutreenejä siis paljon. Jäävien jälkeen otettiin hieman merkkiä, alkuun piti hieman muistutella mikäs juttu tää olikaan mutta muutaman toiston jälkeen jo ihan mielissään juoksi merkille seisomaan. Tämän jälkeen hyppyä alokkaan malliin, keskityttiin lähinnä siihen että koira hyppää vaikka oma kroppa on paikoillaan. Loppua kohden meinasi jo karata välillä hypylle ja oli muutenkin ihanan innoissaan, joten alokkaan hyppy olis aika pian valmista kauraa. Treenin lopuksi vielä luoksetulo superpitkällä matkalla eli n. 35 metriä. Tultiin lujaa!! :) Tämän jälkeen käveltiin Aatoksen kanssa kämpille, mistä kiiruhdinkin sitten heti katsomaan Wanhojen tansseja.

Ulkona on viime viikkoina ollut aivan liikaa pakkasta ja se on hieman rajoittanut lenkkeilyä Aatoksen kanssa. Koira kyllä olisi ihan innoissaan menossa, mutta sydän ja lonkat ei pahemmin tykkää. Aatos on siis osittain saanut tyytyä aivan liian lyhyisiin lenkkeihin ja ollaankin enemmän keskitytty puuhailemaan sisällä. Aatoksen ruokapuoli on myös taas muuttunut asteen vaihtelevammaksi kun koeviikon jälkeen kävin kotona niin samalla käväisin Seinäjoella Lakeuden eräkoirassa, mikä on erikoistunut varsinkin raakaruokintaan. Sieltä sitten lähti Aatokselle matkaan hieman lohta, kalkkunaa, broileria, sisäelinseosta ja ihan normaalia jauhelihaa. Aatos tykkää ja ruoka maistuu niin hyvin että nappuloille meinataan välillä sanoa kieltävästi. Lisäksi matkalla Seinäjoelle piti poiketa Mustissa & Mirrissä ja sieltä Aatokselle lähti matkaan Brit caren lohiöljy ja vaalenpunainen pentukongi. Kongi on kyllä kiva, mutta lohiöljystä ei niin välitetä :D

Tässä on nyt viimepäivinä tullut selailtua vaikka ja mitä lähteitä, mietitty pentuasioita ja ylipäätään koiran pitoa. Pentuasiat varsinkin ovat kovasti pyörineet mielessä ja vaikkei pennun tulo ole edes vielä varmaa niin johan sitä huomaa miettivänsä ja listaavansa mahdollisia nimivaihtoehtoja, miettimällä millasen pentuhihnan ja -pannan sille hankkisi + kaikki muu pentukrääsä, joka ei edes välttämättä olisi pakollista kun vanhojenkin koirien vermeet kyllä varmasti osittain passaavat. Mutta kyllähän sitä pennulle pitää jotain uutta olla.

Kuva joulun ajalta, Aatoskin taitaa olla sitä mieltä että kyllä tässä laumassa on pienen silkkiterrierin mentävä aukko. Lilja siis siellä on uskaltautunut Aatoksen viereen nukkumaan.