Koirien kanssa ollaan käyty tällä viikolla useamman kerran metsässä, miten tuosta syksyisestä metsästä pystyisi pysymään kaukana? Ensimmäisellä kerralla kun sinne päädyttiin, niin en voinut kuin harmitella miksen kameraa ottanut matkaan mukaan, Donnasta olisi saanut niin loistavia kuvia kun neiti juoksi ja riehu minkä kerkesi, ja mitä likasemmaksi tultiin niin sitä enemmän hymy kasvoi niin koiran kuin emännänki kasvoilla. Löysin läheisestä metsästä myös aivan älyttömän nätin paikan, joka iski muhun niin ison inspiraation tulvan, että huhhuh! Olin koko illan ja seuraavan päivän kuin aineissa, niin paljon päässä pyöri ideoita ja olin aivan huumaantunut. Tuota inspiraatiotulvaa olin jo kotvasen odotellutkin, kun kuvaaminen oli jo usemman viikon tuntunut vastentahtoiselta, pakkopullalta. Tänään sitten lähdettiin metsään, tarkoituksena vangita päässäni syntyneet ideat. No ei se kaikki ihan putkeen mennyt, mutta muutama ihan kiva otos tuli.

Perjantaista lauantaihin hoidin myös kaverin koiria eli Ässä sai leikkikaverikseen reilun kuukautta vanhemman Yazzy sakemannin ja Donna sai seuraksi 7 vuotiaan Iippo-mopsi. Ässä ja Yazzyhan sitten käytti tilaisuuden oikein kunnolla hyväkseen ja painia piti niin, että lattia oli sen jälkeen ihan karvoissa. Kovin moni ei ehkä uskoisi Ä ja Y nauttivan leikistään kun se on öhöm, hieman rajua. Mutta vekarathan tuumaa, mitä rajumpaa sen parempi. Moni voisi myös kuvitella, pienen noutajan olevan altavastaajana puolta painavampaa sakemannia vastaan, mutta ehei, Ässä osoittaa nämä luulot harhaluuloiksi. Ässä siis on monesti se joka on niskanpäällä vaikkakin tasaväkinen kaksikko Ässä ja Yazzy on, onneksi. :) Mutta kuinka moni sanoisi alla olevat kuvat nähtyään koirien olevan onnellisia kun molemmilta koko purukalusto näkyvissä ja purraan toista kurkusta? No kuvathan ei aina kerro koko totuutta, on Ässä ja Yazzy oikeasti äärimmäisen kilttejä ja herttaisia. :)

Käsi pystyyn kenellä meni hieman pasmat sekaisin kissan tullessa näkyviin? No worry, en ole siirtymässä kissoihin mutta kissat olivat osa tämänpäivän ohjelmistoa kun menin tutustumaan Kattikaverit ry:n pitämään kissanäyttelyyn, kun sellainen harvinaisuus oli Kannukseen tullut. Pakko kyllä todeta, että monia hienoja kissoja tuli nähtyä, ja monen eri rotuisia. Yllä olevassa kuvassa on amerikan curl, jonka erikoisuutena ovat taaksepäin taittuvat korvat. Korvia ei ole mitenkään kirurgisesti operoitu, vaan ne menevät luonnollisesti noin, eli mutaation kautta on tämä erikoisuus tullut rotuun. Hassua ajatella, etten ennen kesää pitänyt kissoista yhtään mutta nyt kissat on ok ja ihan kivoja eläimiä. 7 viikkoa Löytöeläintalossa jätti siis jälkensä tämän sydämmeen.

Koirien kanssa olen ollut ihan luvattoman laiska, mitä treenaamiseen tulee. Pientä aktivointia ollaan tehty mutta ei mitään varsinaisia kunnon suunniteltuja treenejä. Ässän kanssa ei olla tehtyä yhtään etsintätreeniä mutta leikkiä ollaan yritetty. Ei Ässän leikkiminen vieläkään ole intensiivistä, ja sellaista kuin haluaisin sen olevan, mutta en suostu vaipumaan epätoivoon. Tarkoituksena on käydä mahdollisimman pian hakemassa Halpa-hallista tennispalloja ja sitten ruvetaan eri pallojen kanssa tekemään tuosta kunnon pallohullua. Pallot kun näyttäisivät olevan kaikkista eniten Ässän mielestä pop. Tarkoituksena on myös jättää kaikki tottishömpät yms pois missä palkkaan ruualla ja nyt vain ruvetaan bilettämään pallojen kanssa. Haluan tuolle paremman ilmeen leikkimiseen, ja koska hankin palloja niin paineistan vähemmän Ässää sillä palloleikit tulevat olemaan pallon heittelemistä. Katsotaan miten edetään, ikäähän on vasta alle 6 kuukautta joten ei me toivoa heitetä kaivon pohjalle. :)