Vuosi vaihtui pari viikkoa sitten rauhallisissa merkeissä, vietettiin perheen kanssa aikaa ja hieman paukuteltiin raketteja. Kukaan koirista ei välittänyt raketeista yhtikäs mitään, Ässän ja Aatoksen kanssa me kurkittiin yhdessä muiden koirien kanssa ikkunasta tuota välkettä. Koiria se tuntui kiinnostavan suunnattomasti. Heti uuden vuoden jälkeen suunnattiin takaisin Kannukseen molempien korien kanssa. Aatos oli alkuun muutamia päiviä levossa ja kipulääkekuurilla kun tuo ihanainen noutaja onnistui jyräämään spanielin ennen uutta vuotta pihalla niin pahasti ettei toinen halunnut laskea painoa ollenkaan oikealle etujalalle. Pari päivää konkattiin oikein lahjakkaasti mutta pian muuttui vain keventämiseksi ja kun vain tarpeeksi oltiin levossa niin keventäminenkin loppui.

Täällä Kannuksessa ollessa ollaan treenailtu esineitä suhteellisen ahkeraan ja hyvällä mallilla ovat edelleen. Ilmaisut on parantuneet mutta niiden eteen pitää kuitenkin vielä tehdä töitä. Tottikset ovat mitä ovat ja niihin nyt on tyytyminen, kyllähän se parhaansa yrittää mutta ei mikään kovin tyylipuhdasta ole :D Ässä on päässyt myös leikkimään paljon koirakavereiden kanssa, on se vain niin kätevää kun toinen on niin sosiaalinen olento ja tulee oikeastaan kaikkien kanssa toimeen. Uusiksi koirakavereiksi löytyi walesinspringerspanieli Luukas ja malinois Sakke.

Lunta on tullut ihan kiitettäväsi ja Ässä nauttii, toinen on niin onnessaan kun pääsee möyrimään ja pomppimaan siellä. Aatosta taas tulee sääli varsinkin jos lämpötila lähenee nollaa kun pehmeä lumi tarttuu aivan täysin turkkiin hienoiksi lumipalloiksi, no ainakin kunto kasvaa kun pitää painavia palloja raahata mukanaa. Joululahjoiksi saadut puvut on todettu hyviksi vaikkakin molemmat voisivat peittää huomattavasti paremmin lonkat ja takajalkojen isot lihakset. Aatokselle onkin tekeillä itse tehty puku, joka peittäisi paremmin ja yritän myös metsästellä valmistakkeja jotka ajaisivat asiansa. Back on track:kia havittelen ja kyllä sellainen pitäisi jossain vaiheessa hankkia, niin paljon siitä olen saanut positiivista palautetta. Kun saan vain aikaiseksi otan kuvat puvuista ja laittelen tänne. Olen myös yhtä foorumia lueskelemalla saanut vaikutteita pantaholismista ja nyt tekisi mieli tilata Aatokselle mittatilauksena nahkainen puolkuristava.

Ässän saapumisesta taloon on nyt kulunut tasan 8 kuukautta! Ja kohta pikkusesta pitäis luopua, itseasiassa jo huomenna! :< Mielelläni olisin kyllä Ässän pitänyt pitempään mutta neidillä on nyt tarkoitus siirtyä eteenpäin uudelle ohjaajalleen. Viime vuoteen verrattuna kun Ansa lähti olo ei ole läheskään yhtä paha vaikka haikea olo on, tietenkin. En tiedä olenko oppinut luopumaan vain olenko vain suhtautunut Ässään siinä mielessä paremmin etten ole antanut itseni kiintyä liikaa. Ansan kanssa yhteys oli kuitenkin erilainen ja vaikka Ässä on todella kiva koira ei siihen ole syntynyt samanlaista yhteyttä. Onhan neidillä ollut kuitenkin isot saappaat täytettävänään, ehkä hieman liiankin isot. Paljon uutta on taas kuitenkin tullut opittua Ässän kanssa ja en ole katunut sitä, että päätin toisen projekitikoiran ottaa kasvamaan. Ässässä on kuitenkin paljon hyvää ja vaikka siihen aina toivoisin vähän lisää tuota ja tuota, on se tuollaisenakin omaa luokkaansa. Ja ihan kersahan se vielä on, vasta 9½ kuukautta joten kun ikää tulee lisää se vaikuttaa varmasti ominaisuuksiin positiivisessa mielessä. Hieman jännittää Ässän lähtö ajatellen Aatosta, kun muistaa vuoden takaisen. Aatoksellehan tuli Ansan lähdön jälkeen pahat yksinolo ongelmat, mutta josko tällä kertaa säästyttäisiin vähän vähemmällä. Onneksi tässä uudessa kämpässä Aatosta ei tarvitse sulkea umpinaisen oven taakse vaan ainoastaan koiraportin taakse.