Aatos tuossa alkuviikosta sairasteli, varsin ärhäkän puoleista ripulia ja sitten jouduttiin hieman canicuria antamaan ja vähän nesteyttämäänkin kun herra ei olisi itse halunnut juoda. Tässä ollaan sitten pikkuhiljaa edetty kiinteämmälle ruualle kun en halua hätiköidä, jotta pääsisimme mahdollisimman pian treenailemaan.

Haaveet BH-kokeesta olen heittänyt kaaauas pois. Varsinkin keskiviikkoisen tokokokeen seuraamisen jälkeen tuli sellainen olo, että eieiei eihän me olla lähelläkään kisavalmiita. Vaikka kaikki suoritukset ei ollut todellakaan sieltä parhaimmasta päästä.. Mä en edes ymmärrä kuinka oon kuvitellu saavani tuon piskin valmiiksi tuohon BH-kokeeseen?? Seuraaminen kun pitäisi olla siinä niin vahvalla pohjalla ja no, meillä se ei ole. Mutta alustavasti olen herätellyt toiveita, että jos sitten huhtikuun lopussa olevaan toko-kokeeseen. Sitten meidän tavoitteet ainakin täyttyisivät. Jos tuon koiran sais vaan valmiiksi siihen mennessä.. Pitääpä kai alkaa naksuttelemaan sen kanssa ihan tosissaan. Naksuttelu kun meillä tuottaa enemmän edistystä kuin että emme käyttäisi sitä. Liikkestä seisominen pitää aloittaa ihan alusta mutta ei siihen nyt sen opettamiseen mee kuin korkeintaan 3 viikkoa. Siten hyppy, sitä ei olla otettu paljo mutta luulisin että saisin sen valmiiksi. Sitten luoksepäästävyys, noo siihen treeniä. Mutta ei mikään ylitsepääsemätön.

Paikalla makuussa treeniä maahan menoon ja siitä sivulle nousuun. Ajan ja matkan ei pitäisi tuottaa ongelmia, mutta pitää toivoa että siellä sitten olisi edes vähän häiriötä eikä ihmiset olisi hiljaa kuin kirkossa koska Aatos kestää paljon paremmin paikalla olon kun siellä taustalla tapahtuu jotain. Silloin se itseasiassa pysyykin paremmin, tosin ei mitään liian suuria häiriöitä kiitos.

Luoksetulo, no ihan ok varmaan, se loppu vaan treeniin. Ja kaikkea muuta pikkujuttuja mutta kyllä mä uskon että me onnistutaan. Pitäis tosin päästä treenaan hallille muttakun en viitti nyt pariksi kuukaudeksi hankkia sitä korttia kun ei olisi oikeen rahaa mutta jos se koe on siellä hallilla niin se on ihan uusi paikka ja tällöin koira ei varmasti toimi ja sit kun on vieraat koirat häiriönä jaja. En toki hermoile tuota meidän koetta. No jos edes tulos saatais niin se vois olla hyvä..

Ja sitten tuohon "pieneen" mustaan noutajan alkuun jolla ikää jo vähän päälle 5kuukautta. 7. päivä tuli 5kuukautta täyteen, mun iso tyttö. Kokeutta on joku vähän päälle 50cm ja painoa löytyy 16½ kiloa, Itseasiassa Ansa on korkeampi kuin kämppiksen labbis mutta Rosi nyt on muutenkin aika piskunen labbikseksi.

Varsin taitavakin toi penska on tuon ikäiseksi tai ainakin näin itse ajattelen. Seurata toi osaa varsin mallikkaasti ja sivulle tulot toimii yleensä ainakin, välillä nyt mennään ihan kieroon mutta mitäs pienistä. Ansan uusin must juttu on maahanmeno, tuo tarjoaa sitä joka välis, treenataan me tyyliin mitä vain niin jokaisessa mahdollisessa välissä Ansa on rojahtamassa maahan. Sivulletuloa treenaillessa tuo rojahtelee maahan ja kun se on edessä ja pyydän että se tulisi tuohon eteen ja sanon istu niin tämä rojahtaa makuulle.

Kun tässä yksi päivä treenailtiin kohti tullessa istumista niin sanoin istu ja annoin käsimerkin niin ei ole vaikea arvata mitä tuo pentu tekee, rojahtaa maahan. Ja uudestaan, ja uudestaan.. :D No ajattelin sit kun Ansa jäi parin metrin päähän että kokeillaan istu-maahan kaukokäskyjä. Ei olla pahemmin treenailtu lähinnä asennonvaihdoksia vain, niin eiköhän tämä pentu tee täydelliset asennonvaihdokset! Perse ei liikkunut senttiäkään ja etupääkin liikkua mahdollisimman vähän, tämän jälkeen ilme oli hetken aikaa varmasti tälläinen > ;O Yllätyksiä sattuu muutenkin varsin usein kun tuo pentu yllättää taidoillaan. Voisinpa oikeastaan sanoa, että Ansa osaa oikeastaan paremmin seuratakkin kuin Aatos.. häpeähäpeä Riikka.

Kaiken kaikkiaan itsellä on hirveä treeni-into ja tuon pennun kanssa tekisi mieli treenata vaikka mitä vaikka tiedän, että turha kiirehtiä ja jos kiirehdin niin pilaan vain tuon. Itseä houkuttais niin ruveta opettamaan tuolle ruutua ja tunnaria. Sekä muutenkin kaikkia vaikeampia liikkeitä vaikka tuo on vielä ihan pikkunen! Tää treeni-innostus on oikeasti ottanut mut ihan valtaansa ja mun pitää treenaillessa aina muistuttaa itselleni, että muista Ansa on vielä ihan pentu, älä ota liikaa tai liian pitkiä toistoja. Silti tuolla pennulla on virtaa vaikka muille jakaa vaikka treenataan oikeesti aika paljon, välillä tietty pidetään kevyempiä päiviä. Häntääkin tykätään jahdata jaja.

Pentukuumeestakin kärsin vaikka öö mulla on talossa yks pentu. Olen myös ruvennut miettimään,epäröimään mikä se mun seuraavan koiran rotu tuleekaan olemaan. Nyt kun on oikeasti päässyt tähän treenaamisen makuun niin olen alkanut miettimään, että mitä jos ottaisinkin seuraavaksi koiraksi jonkun isomman kuin foksi, jonkun jolta löytyy ne pk-oikeudetkin ja jonka kans vois oikeasti! harrastaa ihan tosissaan melkein kaikkia lajeja. Toko ja pk-lajit kun aika vahvasti kiinnostaa. Mutta mikä sitten olisi mulle se oikea rotu, isoista roduista kun on niin vähän kokemusta ja sitäkin olen miettinyt että miten saan ruokittua sellasen ison koiran tai siis millä rahalla. Kulujakin on muitakin ja kun ei mitään tukia saa ja en työssä käy niin mistäs ne rahat revin siihen ruokaan. Iso koiran kun syö aika paljon ja muutenkin. No eihän se seuraavan koiran otto vielä ajankohtainen ole mutta...