Otin tuossa äsken itseäni niskasta kiinni parin viikon vetämättömyyden jälkeen, joka on osittain johtunut noutajan hormonien mylläämisestä. Juoksu siis edelleen jatkuu, onneksi taidetaan olla jo loppusuoralla kun aivotkin alkavat hiljalleen palailla keskuuteemme.

Lähdettiin siis tuossa hetki sitten kamppeitten ja noutajan kanssa pihalle ottamaan hieman etsintöjä. Aluksi laitoin neljä piiloa meidän varastoon, joka on kaiken maailman rojua täynnä. Varsin pieni koppero kummiskin. Esineitä laitoin siten, että patterin taakse köysilelun, auton renkaitten väliin vinkulelun, hyllykön ja pressun väliin narupallo (ainut lelu, joka mahdollista saada helposti suuhun) ja sitten vipan lelun eli tennispallon laitoin auton rengaskasan ylimmän renkaan alle.

Huomasin heti Ansasta kun olin lähettämässä sitä, että se sai vainun. Noin ahtaassa tilassa kun koiralla oli välillä vaikeuksia, jopa mahtua kääntymään niin huomasin, että Ansa oikeastaan toimi huonommin siellä kuin esim kaarihallissa Kannuksessa. Tarkennuksissa meinasi olla hieman vaikeuksia, narupallo nyt löytyi helposti, aika yksinkertaiseen paikkaan sen tosin laitoinkin. Sitten Ansa sai vahvasti hajun tennarista ja pörräsi vaikka kuinka kauan rengaspinkan luona. Koirasta ilmiselvästi huomasi, että se kyllä tietää et siel on jotain mutta toivoin, että jos vaikka Ansa ilmaisis itsestään sen raapimalla. Noh, suulla palloa yritettiin saada ja sitten hetken päästä innostin Ansaa ja tulihan sieltä hieman raapimistakin. Tosin asento oli aika vaikeakin raapimiselle (ehkä?) kun Ansa seisoi takajaloillaan.

Pääsääntöisesti Ansa haki hyvin ja käytti nenäänsä hyvin, mutta hieman kyllä huolestuttaa kuinka haku oli niin paljon heikompaa tuollaisessa pienessä tilassa kuin jos Ansa hakee kaarihallissa.

No päätin sitten ottaa vielä muutamat pistot puukasalla, siinä kun sitä tarkentamista ehkä tapahtuisi. Eli meillä on autotallia vasten semmonen 1½metriä korkea keko eripituisia laudan kappaleita, joiden väleissä on rakoja. Näihin rakoihin sitten törkin vinkulelun, narupallon ja köysilelun. Jätin Ansan remmiin ja halusin nähdä kuinka haku lähtisi etenemään. Ensimmäiseksi Ansa lähti tarkentamaan vinkulelulle ja edellisiin pistoihin verrattuna tarkensi loistavasti! olin työskentelystä ylpeä ja kyllä siellä pari raapaisuakin tuli. :) Noh otin uuden piston ja nyt Ansa tarkensi heti narupallolle ja saikin sitten sen vedettyä sieltä raosta. Ei mitään moitittavaa työskentelyssä.

Mutta sitten tyhmätyhmätyhmä ohjaaja !! Päätin sitten ahnehtia lisää kun ei olla hetkeen kunnon treenejä otettukaan, mutta noh ei kyllä olisi kannattanu. Köysilelun seuraksi laitoin tennarin ja vinkulelun. Ansa edelleen kiinni, ensimmäinen lähetys ja hyvä tarkennus tennarille ja rupesi merkkaan sitä ilman lisä innostamisia raapimalla, tästä kehuja ja innostin jatkamaan ja sitten otettiin yhdessä se pois. Tähän mun olisi kuulunut lopettaa ! Mutta ahnehdin ja otin vielä yhden piston ja noh, sitten rupesikin tuulemaan ja enään ei ollutkaan niin helppoa. Ansa irti ja lähti ihan hyvin tarkentamaan kohti vinkulelua mutta sitten tuulet veivät hajun jonnekkin ihan muualle ja Ansa sitten haahuilikin hajun perässä. Lopulta jouduin helpottamaan piiloa, jotta saataisiin onnistunut suoritus, koska Ansa ei yrityksistä huolimatta saanut tarkennettua. Sitten Ansa häipyikin hajun perässä nurkan taakse niin vetäisin lelua sitten ulommas piilostaan ja nyt vieläkään ei tarkennus kovin nopiaa tullut mutta lopulta saatiin lopetettua onnistuneeseen suoritukseen.

Kyrsii kyllä oma toiminta niin paljon! Treenit olis voinut loppua niiiin paljon paremmin. Positiivista treeneissä kumminkin oli, ettei Ansa häiriintynyt siitä ollenkaan kun oli kiinni vaan haki ihan yhtä hyvin kuin irti ollessaankin. Lisäksi toista plussaa on treeneissä merkkaamiset raapimalla. Mutta hieman huolestuttaa vaikeudet siellä varastossa. Pitää nyt treenailla sitten paremmin suunnitellusti, kunhan juoksut loppuu ja Ansa palautuu normaaliin tilaan. Lisäksi tarkoituksena olisi treenailla auton rengaiden kanssa, tätä raapimisjuttua eli ilmaisua niin, että Ansa joutuu etsimään lelun niistä rengaiden seasta. Lisäksi kaivattaisiin treeniä, siten että joku muu vie lelut piiloon, koska tällöin luotan tuohon koiraan paljon enemmän ja sen kykyihin. (Haidi tiedät siis mitä odotan sulta kuhan päästään tuleen takas Kansasiin ;)) Johan sen huomas siellä Veikkolassa kun ne treenit tiistaina, jotka tehtiin niin etten tiennyt missä lelut oli niin olin paljon rauhallisempi enkä todellakaan yrittänyt auttaa koiraa vaan annoin sen itsenäisesti tehdä. Nyt vain näissäkin treeneissä mietin, että miksei se löydä niitä jo. Huoh, ohjaajana mulla on siis paljon juttuja, joissa pitäisi kehittyä parempaan suuntaan. No ehkä se tästä. Ja ehken mä ihan käsi oo kun olen Ansan tuonkin verran toimimaan. Panostaa vain pitäisi leikkimiseen ja vietin ja motivaation kehittämiseen ja pitämiseen.

 

Muuten meidän elämä on ollut todella rauhallista. Nuokin treenit ovat ainoat siis oikeasti pariin viikkoon. Tottista olen ottanut pikkasen molempien kanssa. Aatos on saanut viettää aikaansa haaremin kanssa, johon kuuluu 7 narttua kun Miina ja Mandi ei tällä hetkellä ole täällä. Aatoksella on siis lokoisat oltavat ja hierojallekin spanieli pääsee 2.7. :) Ansa on ollut mukanani mallikoirana pitämälläni perustottis kurssilla ja mallikoiran virka on ainakin vielä mennyt ihan jees. Perusjutut tuollahan on hyvin hanskassa niin on helppoa kun pystyy näyttämään miten jotkin jutut opetetaan ja millaisia treenejä voi tehdä. Ansa tosin on mallikoiraksi ehkä jopa liiankin etevä. :D

Ohessa viime viikkoisia kuvatuksia.

Donna ja Memmu

Lauma! Roosa, Sissi, Ronja, Aatos, Donna, Memmu ja Ansa

Ansa 8½kk